tiistai 18. maaliskuuta 2014

Liittolaispäivä.

Isä Kentenich, Schönstatin työn perustaja, puhuu Pyhän tridentiinisen uhrimessun jälkeen Pius V:n mukaan Mellatzin Kunniatalon kappelissa hänen instrumenttinsa ja tytär Annan kautta.

Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimessä. Amen. Tänä uhrimessuna Isä Kentenich ja Kolmenkertaisen Ihmeellisen Äiti loistivat erityisesti kirkkaasti. Isä Kentenich siunasi meidät tässä uhrimessussa. Tämä on 18., Schönstattin perustamispäivä. Hän halusi kertoa meille, että hän on meidän kanssa ja että hänellä on meille tärkeä viesti.

Isä Kentenich puhuu: Minä, rakas Isä Kentenich, puhun tänään halukkaan, tottelevaisen ja nöyrän instrumenttini ja tyttäreni Annan kautta, joka on täysin taivaallisen tahdon alaisena ja toistaa vain ne sanat, jotka tulevat minulta, Schönstattin perustajalta Isä Kentenichiltä.

Rakkaat Schoenstatt-lapseni, rakkaat lapsiani läheltä ja kaukaa, rakas Schoenstatt-liike, rakkaat pappojen pojat Schoenstatissa, tänään Schönstattin perustaja Isä Kentenich haluaa kertoa teille taivaasta erittäin tärkeää. Haluan tehdä tämän nyt. Kaikissa Schoenstatt-keskuksissa tätä päivää juhlitaan kunnioittavasti liitonpalvonnalla, jota minä, Isä Kentenich, toivon ja olen kutsunut olemassa.

Enkö jo kerronnut teille paljon taivaasta, rakkaat Schoenstatt-lapseni? Enkö antanut teidän kaikkeen rakkautta taivaalta? Enkö vetänyt teitä sydämeni luo, sielunne, joka kuuluu koko Schönstattille? Te, pieni Marian lapseni, elätte Schönstatin työssä ja olette käyneet näissä monissa koulutuksissa, jotka ovat muovanneet teidät. Te emmät vain vihkinyt jäseniä vaan myös Mariengartenweihea. Tämä on saanut teidät katsomaan syvemmin Schönstatin työhön. Minulta, rakkaat lapseni, olette saaneet monia ohjeita Schoenstatt-kirjallisuuden kautta, jota olette lukeneet. Teille on myös kerrottu paljon perustajastanne. Vuosikymmenien ajan te ollette kuuluneet Schönstatin työhön. Olette tunteneet sen eri tavoin, rakkaat lapseni.

Katso vaatteita. Enkö sanonut, että sinne pitäisi esiintyä vain mekossa, naistenvaatteissa? Onko tämä vielä voimassa tänään vai sallitaanko kaikkea Schönstatissa? Onko se oikein, että naiset ilmestyvät housuissa konferensseihin Schoenstattissa? Ei! Ja kuinka olette te käyttäytyneet, rakkaat Isät? Puhutteko vielä Schoenstatt-vaatteita, alttarihamea, pientä takkia, jota minä kantoin loppuun asti ja joka oli ratkaisevaa Schönstatin työlle? Minä olen tullut Pallottineiden veljeskunnasta ja olen säilyttänyt tämän niin teidänkin pitää tehdä. Mutte te emmät seuranneet minua tähän.

Mitä sisarilleni? Pukuvatko ne edelleen niissä vaatteissa, jotka ovat niin tärkeitä, hoitajien vaatteet? Ei! Moni siskosta on hylännyt nämä vaatteet ja opettaa kouluissa sekä yliopistoissa ja tuntee tarvitsensa pukeutuvansa elegantisti. Tämä tarkoittaa sitä, että ne elävät maailmassa. Ne ovat ottaneet haltuunsa maailman kulman. Tunnetaan mukavalta maallisessa vaatetusessa. Tätä ei ole oikeinkaan. Kuinka nykyiset Schoenstatt-sisareni käyttäytyvät? Ovatko ne edelleen rakastavia? Harjoittavatko ne armeliaisuutta vai heittäävätkö ne lähettilääni aggressiivisesti ja rakkaudettomasti? Kuinka minä, isä Kentenich, käytötyin näiden siskojen parissa? Enkä olisiko minä, isä, ollut esikuva? Nautivatko nämä sisaret edelleen minuusta? Schoenstattin perustajana enkö harjoittanut armeliaisuutta? Kyllä, se oli ensisijainen. Kuinka nämä siskot käyttäytyvät sinua kohtaan? Rakkaudettomasti ja aggressiivisesti. Mitä tämä merkitsee? Modernismi on tunkeutunut tähän työhön. Valitettavasti minun täytti kokea tämän taivaasta. Se oli erilainen aikanaani. Mutta tänään tätä ei ole sallittava. Kaikki pitää sovittaa nykyajan mukaiseksi. Minä, isä Kentenich, Schoenstattin perustaja, toivon taivaasta, että Schoenstatt-työni sisältäisi Uuden Kirkon, kuten minä julistelin sen, koska Schoenstatt on Jumalan työtä.

Kuka on uranuurtaja? Sinä, rakkaat Schoenstatt-lapseni, sinä olette minun kaikkein rakas lapseni ja isän rakkain lapset. Te olette ymmärtäneet maailman tehtävän. Ne jotka viljelevät modernismia eivät voi ymmärtää teitä. Hän hylkäisee, pilkkaa ja vihaa teidät. Tämä viha sataa teille päälle. Mutta otkaista suojakilven, sillä olette suurimmassa taistelussa. Te idetään ja nolostutte. Mutta älä kiinnitä siihen huomiotaan. Ole vahvoja ja roskaisia, sillä sinua rakastaa isäsi. Minä suojeleen teidät. Pyydän Neitsyt Mariaa ottamaan teidät käteen, kuten minä teen Schoenstattin perustajana. Te olette aina olleet Schoenstatt-työn palveluksessa. Voisi sanoa, että te olette tarjoutuneet päivällä ja yöllä. Teitä ei ole kiitetty. Ei, teidät on hylätty ja ajettu pois. Koska taivaan viestit tulivat, ette enää olleet tervetulleita Schoenstattissa.

Mutta minä rakastan teitä enemmän. Ennen kuin teidät voitiin lähettää ulos, erotin teidät johtajina Schoenstattista. Teillä oli suuria johtajuusvastuuja. Te olette hallinneet niitä bravuurilla. Rakkain isä Kentenich tiesi sen. Hän on ohjannut teidät, siunannut ja myös suojeellut teidät. Te olette ymmärtäneet kaiken. Te olette katsoineet syvälle minun tehtävääni, koska se oli Jumalan työtä.

Ja nyt, miten asiat ovat nyt? Te, lapsiani Schoenstattista, olette pysyneet uskollisina tähän tehtävään, sillä se on edelleen maailmanlaajuinen tehtävä tänään. Odottavatko Schoenstatilaiset sitä, että minua voidaan kanonisoida tässä modernismissa? Ei! Tätä ei ole mahdollista tämän ylimmän paimenen kanssa. Mutta lapsiani Schoenstattista ja te valtuutetuni Schoenstattissa: Äläkään huolehdikaa tähän ylimpää paimenta. Hän elää modernismissa. Te annatte edelleen käsikommunionia. Ei ole vielä pyhää uhripäivää Schoenstattissa. Kuka sen juhlii? Enkö minä näytellyt Schoenstatilaisille, miten se tehdään? Enkö olkoon esimerkkinä kaikessa heille? Kirkolle, joka tuomitsi minut, menin maanpakoon 14 vuodeksi. Oliko tämä helpoa minulle? Ei! Koko kirkko oli vastaan minuun. Sanotaan: "Isä Kentenich noudatti tottelevaisuutta kirkkoa kohtaan." Ei! En ole noudattanut kirkkoa. Minua karkotettiin. Etkö näe sitä? Pitääkö 14 vuotta olla turhaa? Olen kärsinyt pilkkana ja pilkan alla teidän, rakkaideni Schoenstatt-työn takia. Ja nyt jatkatte modernismiin riippuvuuttaan ja kerrotte kaikille, että tämä on oikein ja hyvä.

Schoenstatt-työni ei ole enää sitä, mitä haluaisin sen olevan, eikä se ole Taivaallisen Isän suunnitelmassa. Taivaalliselta Isältä tuleva toive ja suunnitelma on täysin käännetty päinvastaiseksi. Kääntyminen on myös tärkeää kaikille Schoenstatilaisilleni. Kuinka paljon rukoilen teidän puolestanne Taivaallisen Isän valtaistuimella, jota olen ruumiillistunut maassa. Kuinka paljon rakastan teitä. Rakkauteni teihin on rajoittamaton. Enkö minä uhrannut kaiken teidän takia, jotta voitte johdattaa oikealle ja totuuden polulle eikä modernismin ansaan? Kuinka paljon kärsin kaikki teidän takiaan. Usko minut! Tämänlaista ei voi jatkua. Taivaasta vuotavat minun kyyneleeni. Katkeruus täyttää minut. En odota muuta kuin että te katuvat uudelleen ja julistatte totuuden, viestitte rakkautta ja uskollisuutta ihmisille eikä halvelette niitä henkilöitä, jotka ovat tehneet kaiken Schoenstatt-työn takia.

Valheellisuus on tullut teihin. Monia te halveutette. Schoenstatt-työ on rikas. Onko se aina tärkeää ja hyvää? Voiko nöyryys sitten viljellä tai tuleeko maallinen vaikutus? Te otatte usein ensiksi maailmanlaista eikä taivaallista. Minun 'Himmelwärts', pieni kirjas, saarnaa totuutta. Olen vastaanottanut tämän totuuden ja julistanut sen. Kuinka paljon se pitäisi virrata koko maailmaan, jotta voi nähdä, kuinka oikea kirkko kehittyy.

Pyydän kaikkia teidät, rakkaat Schoenstatt-laitokseni jäsenet, näyttääkään itsenne totuuden puolelta ja uskokaa tähän työhön. Se on ja jäädäköön Jumalan työksi. En koskaan voinut perustaa sitä ilman taivasta. Kaikki annettiin minulle ja olen saanut armolahjoja kestämään kaiken Taivaallisen Isän kuulemuksessa, ei kirkon kuulemuksessa. Te olette sekoittaneet tätä, rakkaat. Tämän kertoo maanpako, että en ollut kuuliais.

Schoenstatt-työ voi kestää vain jos sitä elätään kokonaisuudessaan ja minä, isä Kentenich, voin jatkaa vaikuttamistaan taivaasta. Usko ja luota Taivaalliseen Isään ja pysy uskollisena Hänelle, muistakaa ja eläkää totuutta, harjoitkaa rakkautta eikä pilkkaa tai vihaa. Se ei saa vetää sinua sisäänsä, muuten Schoenstatt-työ ei ole arvoista elämistä.

Rakastan kaikkia teidät ja painaan teitä papilliseen sydämeni. Te ollette siunattuja taivaasta, jotka kaikki kuuntelee taivasta. Ja nyt siunaan teidät papillisella siunauksellani, Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimessä. Aamen. Rakkaus ja uskollisuus työskentelevät loppuun asti. Aamen.